Elämäntapatekijät ja onnistunut laihduttaminen

Suomalaisista 2/3 naisista ja 3/4 miehistä on vähintään ylipainoisia. Laihduttaminen onnistuu usein lyhyellä tähtäimellä, tuloksen pitäminen on huomattavan paljon haasteellisempaa. Helsingin yliopistossa, lääketieteen tiedekunnassa, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osastolla tehtiin tutkimus, jossa kerättiin tietoa henkilöistä, jotka ovat onnistuneet pudottamaan painoaan vähintään 10% ja pitämään tuloksen vähintään 2 v. Koska lihavuuden tiedetään olevan kansantaloudellisestikin ajatellen merkittävä ongelma, on erityisen tärkeää selvittää, miten onnistujat saivat pidettyä saavuttamansa laihtumistuloksen painonpalautumisen sijaan. Tutkimukseen haettiin työikäisiä (18-60-vuotiaita) osallistujia ympäri Suomea. Mukaan ilmoittautua 316 henkilöä, heistä 184 täytti kaikki osallistumiskriteerit ja saivat kutsun osallistua tutkimukseen. Painoindeksin tuli olla laihdutuksen alkuvaiheessa ylittää 30 kg/m2.

Tuloksia:

Lifestyle related factors associated with successful weight loss

Kaikkiaan 158 henkilöä täytti tutkimukseen liittyvän sähköisen kyselylomakkeen, 100 naista ja 58 miestä. Osallistujat olivat keskimäärin 44-vuotiaita, heidän painoindeksinsä oli aloitusvaiheessa keskimäärin 35,9 kg/m2 ja laihtumisen jälkeen 26,1 kg/m2. Keskimääräinen painonpudotus oli 26,5% tai 32,4 kg. Osallistujien sosio-demografinen tausta vaihteli, 37,9%:lla oli enintään ammatillinen koulutus ja 22,8%:lla korkeakoulututkinto. Noin kolmanneksella ansiot olivat alle 2 000 eur/kk. Vuorotyötä teki 15,2% osallistujista.

Osallistujista 84,8% ilmoitti tuntevansa itsensä joko melko tai erittäin terveeksi, 42,4% ilmoitti myös ettei heillä ole kroonisia sairauksia. 27,2% osallistujista asuu yhden hengen taloudessa, parisuhteessa olevista 60,9%:lla puoliso ei ollut ylipainoinen. 69,2% niistä, joilla oli lapsia, ei yksikään lapsista ollut ylipainoinen. Ainoastaan 23,4% ilmoitti molempien vanhempien olleen ylipainoisia. 31,6% osallistujista laihdutti ensimmäistä kertaa.

Tutkimuksessa käytettiin joitakin samoja kysymyksiä kuin valtakunnallisessa FINRISK tutkimuksessa, jotta saataisiin vertailevia lukuja väestön elintapoihin. Lähes 90% osallistujista ilmoitti että ei tupakoi, 19,1% että eivät käytä alkoholia lainkaan ja 40,1% ilmoitti käyttävänsä kerran kuukaudessa tai harvemmin. Lähes puolet 47,8% ilmoitti liikkuvansa vapaa-ajalla yli 3 tuntia viikossa ja 44,6% että harrastaa liikuntaa 4 kertaa viikossa tai useammin. 30,1% osallistujista ilmoitti, että heillä on työmatkaliikuntaa yli 30 min per pv. Verrattua muuhun väestöön, osallistujat tupakoivat merkittävästi vähemmän, käyttävät huomattavasti vähemmän alkoholia ja liikkuvat enemmän sekä vapaa-ajalla että työmatkalla.

Johtopäätöksiä

Onnistuneen painonpudotuksen taustalla näyttää olevan keskeisenä tekijänä terveelliset elämäntavat, tupakoimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön niukkuus ja liikunnan runsas määrä tai ainakin lisääntyminen sekä vapaa-ajalla että työmatkalla. Onnistuminen painonpudotuksessa saattaa olla todennäköisempää, jos ei perheessä ole muita ylipainoisia. Aikaisemmat laihdutusyritykset eivät näyttäisi olevan esteenä onnistumiselle, kolmannes tässä tutkimuksessa laihdutti ensimmäistä kertaa. Usein ajatellaan pienten tulojen olevan esteenä suositusten mukaisten ruokailutottumusten toteutumiselle. Tässä tutkimuksessa osallistujien tulot ja koulutustausta vaihteli, eikä niillä näyttäisi siten olevan vaikutusta tuloksen saavuttamiseen.

Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tutkittavien metodeja laihduttaa, laihdutushistoriaa, punnitusfrekvenssiä ja ruokavaliomuutoksia laihduttamisen aikana. Noin puolet (48 %) osallistujista (n=158, 100 naista ja 58 miestä) ilmoitti laihduttaneensa hitaasti ruokavaliomuutosten avulla, 20 % nopeasti joko oman kevyen dieetin avulla tai vähähiilihydraattisella/kalorisella dieetillä.

Punnitusfrekvenssi oli korkea, 92 % ilmoitti punnitsevansa itsensä laihduttamisvaiheessa vähintään 1 krt viikossa ja 75 % vielä painonhallintavaiheessakin.

Keskeisimmät ruokavaliomuutokset olivat mm. kasvisten lisääminen sekä sokeripitoisten ja nopeita hiilihydraatteja sisältävien ruokien (makeiset, limsat, leivonnaiset), pikaruokien sekä alkoholin määrän ja/tai käyttöfrekvenssin väheneminen. Tärkeitä onnistumiseen vaikuttavia seikkoja näyttäisi olevan myös ateriarytmin säännöllistäminen lähelle suosituksia (3-5 syömiskertaa päivässä) sekä lautasmallin käyttöönotto aterialla. Jopa 78% osallistujista raportoi myös osaamisen lisääntyneen ruokien energia- ja ravintosisällöistä prosessin aikana.

Johtopäätöksiä

Näyttää siltä että pitkäaikaisia laihtumistuloksia voi saavuttaa eri tavoin laihduttamalla, samalla painon seuranta prosessin aikana on tärkeää. Energiatiheiden ruokien käyttöfrekvenssin vähentäminen ja lautasmallin käyttöönotto, lisäten samalla kasvisten määrää ruokavaliossa, näyttäisi olevan onnistuneen laihduttamisen avaintekijöitä.

Aiemmin tutkimuksesta on julkaistu artikkeli liittyen osallistujien elämäntapoihin. Onnistuneen painonpudotuksen taustalla näyttää olevan keskeisenä tekijänä terveelliset elämäntavat, tupakoimattomuus tai tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön niukkuus ja liikunnan runsas määrä tai ainakin lisääntyminen sekä vapaa-ajalla että työmatkalla.

Lisätietoja tutkimuksesta antaa:

Long-term weight maintenance after successful weight loss: Motivational factors, support, difficulties, and success factors

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tutkittavien motivaatiotekijöitä laihduttamiseen, saatua tukea laihduttamis- ja painonhallintavaiheessa sekä eri vaiheissa ilmenneitä ongelmia. Lisäksi selvitettiin tutkittavien näkemystä siitä, mitkä kaksi tekijää olivat onnistumisen kannalta olennaisia.

Motivaatiotekijöinä tutkittavat ilmoittivat joko terveydellisiä syitä tai ulkonäköön liittyviä seikkoja. Tässä oli merkitseviä sukupuolieroja nähtävissä, naiset useammin raportoivat tyytymättömyyden omaan ulkonäköönsä, kun taas miehet raportoivat terveydelliset seikat.

Sukupuolieroja havaittiin myös laihtumisen aikaisen tuen saamiseen liittyen, miehet raportoivat merkitsevästi useammin laihduttaneensa yksin ilman minkäänlaista ulkopuolista tukea. Naiset saivat tukea painonhallintaryhmistä merkitsevästi miehiä enemmän laihdutusvaiheessa. Painonhallintavaiheessa tukea saatiin useimmin perheeltä (64%), lisäksi naiset saivat merkitsevästi enemmän tukea ystäviltä kuin miehet.

Painonhallintaan liittyen koetut ongelmat vähenivät painonhallintavaiheessa merkitsevästi laihtumisvaiheeseen verrattuna. Laihtumisvaiheessa noin kolmasosa raportoi, ettei heillä ollut lainkaan ongelmia, painonhallintavaiheessa näin raportoi noin puolet osallistujista. Ne, jotka raportoivat ongelmista, nostivat esiin mm. arjesta poikkeavat ruokailut (lomat, pyhät yms.), nälän tuntemukset ja liikuntarajoitukset. Naiset raportoivat miehiä enemmän sosiaalisissa tilanteissa olevista ongelmista syömiseen tai lihavuuteen liittyen.

Kysyttäessä kahta keskeistä onnistumistekijää osallistujilta, he vastasivat useimmin vapaa-ajan liikunnan lisääntymisen, nopeiden hiilihydraattien vähentäminen, kasvisten lisääminen, ateriarytmin säännöllistäminen ja annoskoon pienentäminen.

Johtopäätöksiä

Näyttää siltä, että sukupuolierojen huomioiminen olisi tärkeää painonhallintaohjauksessa. Merkittävä osa laihdutti ilman tukea omin avuin, toisaalta sekä perheen että ystävien tuki näyttäisi olevan hyödyksi. Ongelmat vähenivät painonhallintavaiheessa merkitsevästi. Arjesta poikkeavien ruokailujen hallinta nousi esiin syömisen hallintaan liittyen, mikä esiintyy yleisenä ongelmana myös muissa tutkimuksissa. Liikunnan lisääminen ruokavaliomuutosten ohella näyttäisi edistävä onnistumista.

  • Linkki alkuperäisartikkelin abstraktiin:  

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29320341/

Personality traits associated with weight maintenance among successful weight losers.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tutkittavien persoonallisuutta sekä persoonallisuustekijöiden vaikutusta

Naisten ja miesten välisenä erona persoonallisuustekijöissä oli vain neuroottisuus, jossa naisten raportoimat pisteet olivat merkitsevästi korkeammat. Miehet, joiden pisteet sekä tunnollisuudessa että sovinnollisuudessa olivat korkeammat, saivat todennäköisemmin tukea prosessin aikana. Karkkien käyttöfrekvenssi ennen laihtumista oli korkeampi niillä naisilla, joilla oli korkeammat pisteet sovinnollisuudessa ja niillä miehillä, joilla oli korkeammat pisteet avoimuudessa. Pikaruokien käyttöfrekvenssi ennen laihtumista oli korkeampi naisilla, joilla oli korkeammat pisteet neuroottisuudessa ja miehillä, joilla oli korkeammat pisteet avoimuudessa.

Johtopäätöksiä

Näyttää siltä, että pitkäaikaisia laihtumistuloksia saavuttaneiden persoonallisuustekijöissä oli jonkin verran sukupuolieroja liittyen onnistumistekijöihin, erityisesti tämä nousi esiin energiatiheiden ruokien käyttöfreksvenssiä tarkasteltaessa ennen laihtumista.

  • Linkki alkuperäisartikkelin abstraktiin: 

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30158003/?from_single_result=Personality+traits+associated+with+weight+maintenance+among+successful+weight+losers